Hoitokalastusta talkoovoimin Kihniön Sulkuejärvellä

Kihniön Sulkuejärvellä paikallinen järvensuojeluyhdistys, Kihniö-Sulkue ry, aloitti tänä vuonna konkreettiset toimet Sulkuejärven tilan kohentamiseksi hoitokalastusten avulla. Kolmevuotisen hankkeen aikana heidän tavoitteenansa on poistaa Sulkuejärvestä kaikkinensa 24 000–30 000 kiloa särkikalaa. Kävimme kalastuksen merkeissä tutustumassa heidän hanketoimintaansa.

Sadepisarat sirisevät järven pintaan, mutta se ei haittaa tarmokkaita kalastajia. Tällä hetkellä pyytämässä on paunetti sekä 68 katiskaa, joten eipä muuta kuin järvelle kokemaan pyydykset!

– Kaikkihan sai alkunsa järven leväongelmista ja muutoinkin heikosta veden laadusta, Kihniö-Sulkue ry:n hankesuunnittelija Jari Alkkiomäki toteaa, kun lähdemme veneellä kohti pyyntipaikkoja. Punnitsimme aluksi erilaisia kunnostusvaihtoehtoja, mutta hoitokalastus tuntui mielekkäältä tavalta aloittaa uunituoreen yhdistyksen toiminta järven hyväksi. Olihan jo tätä ennen järvellä tehty verkkokoekalastus, joka osaltaan puolsi särkikaloihin kohdistuvan pyynnin tehostamista, hän jatkaa.

Yhdistys päätti hakea harkinnanvaraista avustusta hankkeelleen loppuvuodesta 2020. Loppukeväällä 2021 Pirkanmaan ELY-keskuksesta tuli myönteinen rahoituspäätös, minkä jälkeen hanke pääsi toden teolla käyntiin.

– Aloitimme kesäkuun lopulla omatoimisen hoitokalastuksen ja pyydyksiä on käyty kokemassa kaksi kertaa viikossa, Alkkiomäki kertoo.

– Ilman mainiota talkooväkeä ei tämä olisi onnistunut, ja meillä onkin ollut todella ahkera porukka hoitamassa pyyntejä, Kihniö-Sulkue ry:n puheenjohtaja Jari Haapamäki jatkaa.

Sulkuejärven aktiivisia talkoolaisia lähdössä kokemaan pyydyksiä (Kuva: Hanna Arola, KVVY ry).

Paunetissa saalista on tällä kertaa yllättävän vähän. Samoin katiskojen saaliit jäivät tällä kertaa pieniksi ja yhteensä kalaa tuli tänään arviolta noin 30 kiloa.

– Parhaimmillaan saalis on ollut reilusti yli 100 kiloa ja kokonaisuudessaan tähän mennessä pyydyksiin on uinut noin 3000 kiloa särkikalaa, Alkkiomäki kertoo.

– Todennäköisesti tänä vuonna yllämme ehkä puoleen vuosittaisesta saalistavoitteestamme, kun hanke lähti toden teolla vauhtiin vasta juhannuksen jälkeen, Haapamäki toteaa.

Tämän kesän saalis on ollut pääosin pienikokoista särkeä, mutta löytyypä saaliista tälläkin kertaa muutamia hieman suurikokoisempia lahnoja. Pyydyksiin uiskentelevat petokalat, kuten isot ahvenet ja hauet pääsevät sen sijaan takaisin vapauteen.

Kalansaalista kesältä (Kuva: Kihniö-Sulkue ry).

Mitä saaliille sitten tapahtuu?

Ensisijaisesti saalis pyritään hyödyntämään esimerkiksi petoeläimien haaskana tai kissojen ja koirien ravintona.

-Ovatpa kalat kelvanneet paikallisten ruokapöytäänkin, mutta laajamittaisempi hyötykäyttö ihmisravinnoksi ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollista, Haapamäki kertoo. Jäljelle jäänyt kalamassa viedään sille tehtyyn läjityspaikkaan, hän jatkaa.

Hankkeen loppuvaiheessa Kihniö-Sulkue ry tarkastelee sitä, onko kalastuksilla saatu tavoiteltuja vaikutuksia.

– Vuonna 2023 toteutammekin verkkokoekalastuksen uudelleen, jolloin pystymme arvioimaan toimiemme vaikutuksia kalastoon, Alkkiomäki kertoo. Lisäksi Kihniön kunta seuraa Sulkuejärven vedenlaatua, hän lisää.

Teksti: Ympäristöasiantuntija Hanna Arola KVVY ry

Kuvat: Kihniö-Sulkue ry (yläkuva ja kalansaalis) ja ympäristöasiantuntija Hanna Arola, KVVY ry (kuva talkoolaisista).

Blogikirjoitus on osa Ikaalisten reitin vesienhoidon koordinointityötä. KVVY ry koordinoi vesienhoidon edistämistä Ikaalisten reitillä ja toimii yhteistyössä alueen kuntien, ELY-keskuksen ja muiden sidosryhmien kanssa. Tutustu tarkemmin Ikaalisten reitin vesienhoidon koordinointiin täältä.