Aikakanuuna: kunnallinen jäteveden käsittely
Aikakanuuna on tällä kertaa viritetty yhdyskuntajäteveden käsittelyyn. Siinä KVVY on ollut eri rooleissa pitkään mukana, neuvomassa, kouluttamassa sekä analysoimassa puhdistamojen vesinäytteitä. Aikamatkalle oppaaksi lähtee Asiantuntijapalveluiden osaston johtaja Jukka Lammentausta KVVY Tutkimus Oy:stä.
200 eaa: Maisemasta ja rakennuksista päätellen Aikakanuuna laukoi meidät antiikin Roomaan asti. Näemme edessämme ison kivistä tehdyn tunnelin suun, joka johtaa rakennusten alle. Kyseessä lienee kuuluisa Cloaca Maxima, Rooman pääviemäri, jota perimätiedon mukaan alettiin vuoden 600 eaa paikkeilla rakentaa aluksi kivettynä uomana kuivattamaan Rooman soita ja johtamaan kaupungin keskustan jätevesiä Tiber-jokeen. Jukka: Perinteinen viemärilaitoksen hoito olikin pitkään jätteiden huuhtomista mereen pois ihmisten jaloista. Varsinaiseen jätevedenpuhdistamiseen tästä meni siis vielä aikaa.
1910: Päädyimme Helsinkiin. Jukka: Suomessa kaupungistumisen kautta ihmisperäistä jätettä alkoi kertyä kaupunkeihin ja jätevesien puhdistamisen tarve tunnistettiin ensimmäisen kerran 1900-luvun alussa. Alppilan jätevedenpuhdistamon rakentaminen Helsinkiin vuonna 1910 oli ensimmäinen etappi tulevassa kehityksessä.
1916: Tampereella yli 270 ihmistä on kuollut talven aikana ulosteperäisestä saastumisesta aiheutuneeseen lavantautiin Näsijärven pinnasta otetun vesijohtoveden saastuttua jätevedestä. Käytössä ollut sepelisuodatus on riittämätön, joten kaupunki ryhtyy puhdistamaan käyttövettä kloorikalkkiliuoksella. Teollisuuden ja vesiklosetin piirissä olevan asutuksen jätevedet kuitenkin ohjautuvat edelleen puhdistamattomina järveen avo-ojien ja vasta osin rakennetun viemäriputkiston kautta.
1932: Jätevedenkäsittelyn tekniikka edistyy aimo harppauksin. Suomeen tutkimustietoa ja oppia haettiin etenkin Saksasta. Vielä nykyisinkin käytössä olevat tekniikat alkavat yleistyä, ja ensimmäinen Dortmund-tyyppinen selkeytin rakennetaan Suomessa Lahteen.
1962: KVVY ry:n käytännön toiminta on käynnistynyt vuoden alussa. Olemme Tampereen Raholassa, jonne on juuri valmistunut kaupungin ensimmäinen jätevedenpuhdistamo. Jukka: Vesiensuojeluun kiinnitetään enemmän huomiota. KVVY:llä on merkittävä rooli yhteistarkkailujen rakentamisessa ja jätevedenpuhdistamoiden tarkkailun käytännön toteutuksessa. Lainsäädäntö kiristyy asteittain 60-, 70- ja 80-luvuilla. Suuri osa Suomen puhdistamoista on rakennettu 70-luvulla, kuten Tampereen Viinikkaan 1972 valmistunut, alkuun mekaanisella menetelmällä toiminut puhdistamo. Jätevesien biologinen puhdistus aktiivilietemenetelmin ja kemiallinen rinnakkaissaostus yleistyvät 1970-luvulla. Nyt puhdistamoita saneerataan, laajennetaan ja uudistetaan. 1970-luvulla vesistöjen kunto oli paikoittain surkea.
1976: Hyppäämme Vammalaan uudenkarheaan hotelli Ellivuoreen, jossa pidetään ensimmäiset KVVY:n järjestämät puhdistamonhoitajien koulutuspäivät.
Jukka: Silloin laitokset olivat yksinkertaisia ja nykyisin kaikille tutut jätevesien käsittelymenetelmät uusia. Puhdistamonhoitajien koulutuksella oli erityisesti tähän aikaan merkittävä vesistökuormitusta vähentävä vaikutus. Huomattiin, että tehokas puhdistamonhoitotyö on parasta käytännön vesiensuojelua! Koulutuksen tarve ja verkostoitumisen hyödyt ovat nykypäivänäkin ilmeisiä, joten koulutus- ja neuvottelupäiviä on pidetty edelleen vuosittain KVVY:n toimialueen jätevedenpuhdistamoiden henkilöstölle. Nykyisin ikääntyminen vaivaa vesihuoltoa – verkostot ja osaajat ikääntyvät. Eläkekahveja on kunnissa nautittu paljon ja osaajia palkittu. 70-luvulla aloittaneet ovat siirtyneet vähitellen eläkkeelle.
1989: Kanuuna havaitsee, että puhdistamoissa on ilmeisesti tapahtunut jotain uutta. Jukka: 80-luvulla puhdistamoiden ”happamoitumisilmiötä” ihmeteltiin kovin, kunnes nitrifikaatiota aletaan ymmärtää paremmin. Nitrifiointia voidaan hallita, ja vähitellen alamme puhdistamoilla tavoittelemaan myös kokonaistypenpoiston tehostamista. Typenpoisto jätevesistä tapahtuu vielä 2020-luvulle tultaessakin pääosin nitrifikaatio-/denitrikaatioprosessien kautta, jossa typpi haihtuu kaasuna jätevedestä ilmakehään. Puhdistamoiden ohjaus tekoälyn kautta ja ravinteiden sekä materiaalivirtojen tehokkaampi hyödyntäminen ovat vasta tulossa.
1991: Aikaikkunassa näkyy Europan unionin käyttämä tähtilippu, mistähän on kyse? Jukka: Tuolloin astui voimaan EU-direktiivi yhdyskuntajätevesien käsittelystä, joka osaltaan vaikutti meilläkin lupamääräysten asteittaiseen kiristymiseen 1990-luvulla. 2000-luvulla Suomi kävi jopa oikeutta EY-tuomioistuimessa, koska katsoi EU-komission vaatimukset tehostetusta typenpoistosta jätevedenpuhdistamoilla ylimitoitetuiksi Suomen vesistöoloissa. KVVY oli mukana antamassa asiantuntija-arviota aiheesta. Tuomioistuin hylkäsikin komission kanteen Suomea vastaan.
2016: Olemme hypänneet Hollantiin. Jukka, sinäkin näyt kuvassa: Pääsin kansainvälisen toimittajajoukon mukana tutustamaan Hollannissa jätevesien puhdistukseen ja kiertotaloushankkeisiin. Jätevesien haitta-aineita kuten fosfori otetaan puhdistamolla talteen, tuotteistetaan ja hyödynnetään kierrätysmateriaalina.
2018: KVVY ry yhtiöittää palvelutoimintansa. Tästä lähtien reilusti yli sadan kunnallisen ja teollisen jätevedenpuhdistamon näytteet analysoi yhdistyksen omistama KVVY Tutkimus Oy. Suomessa ympäristölupavelvollisia kunnallisia jätevedenpuhdistamoita on noin 400 kappaletta, joten KVVY Tutkimus Oy hoitaa neljäsosan koko Suomen puhdistamotarkkailuista.
2021: Jätevesien puhdistusvaatimukset ovat lisääntyneet, muun muassa orgaanisia haitta-aineita on puhdistettava aiempaa tehokkaammin. Jukka: Euroopassa Sveitsi on edelläkävijä, siellä on muutaman vuoden ajan ollut voimassa laki, joka määrää uudistamaan jäteveden puhdistuksen niin, että vuoteen 2035 mennessä yli 95 prosenttia Sveitsin jätevesistä puhdistetaan vähintään 80 prosenttisesti myös monista haitta-aineista. Tavoitteen saavuttamiseksi määrättiin vero, jota kerätään vuoteen 2035 saakka ja jolla rahoitetaan yli 120 jätevedenpuhdistamon saneeraus vastaamaan uusia puhdistusvaatimuksia.
Keski-Euroopassa jätevedenpuhdistusta on ajateltu materiaalivirtojen kautta jo pidempään. Kiertotalouden potentiaalia lunastetaan tuotteistamalla mm. jätevesifosforia. Materiaalivirtojen hallinta on liiketoiminnan keskiössä. Vesisektori on linkittynyt jätehuoltoon, ja kantava ajatus on, että toisen jäte on toisen raaka-aine. Kuten Hollannissa jo 2016 alleviivattiin: ”Ei kehdosta hautaan, vaan kehdosta kehtoon”.
Puhdistustulosta on mahdollista parantaa periaatteessa loputtomiin, mutta vastaan tulee raha suhteessa sillä saatavaan hyötyyn. Kaikkein tehokkaimpia puhdistusmenetelmiä ei kustannusten kasvaessa valita toteutettavaksi. Harvaan asutussa Suomessa pintavesiä suhteessa puhdistettuihin jätevesiin on paljon, eikä painetta ”ultrapuhdistukselle” jätevesien osalta ole niin paljon. Myöskään materiaalien uudelleen käytölle ei ole ollut vastaavaa painetta kuin tiheästi asutussa Keski-Euroopassa. Viime vuosina kuitenkin materiaalivirtojen hallinta on selvästi noussut myös meillä. Puhdistamolietteen käyttö maataloudessa on asetettu kansalliseksi tavoitteeksi ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelmassa. Kehitystä ovat jarruttaneet jätevesien orgaaniset haitta-aineet. Tutkimuksellista tietoa tarvitaan lisää, tässäkin KVVY:n asiantuntemukselle on käyttöä.
2045: Miten tulkitset Kanuunan tulevaisuuden näkymää, Jukka? Puhdistamokentässä on nähty murros edellisinä vuosikymmeninä. Hyvin toimivia uusiakin puhdistamoita on suunniteltu ja rakennettu uudelleen materiaalivirtojen ehdoilla. Asumajätevesistä poikkeavien jätevesien erilliskeräys ja -käsittely on arkipäivää: esimerkiksi lääkeainejäämät on helpompi poistaa konsentroituneesta sairaalajätevedestä kuin yhdyskuntajäteveden joukosta. Ravinteiden talteenotto ja fosfori- sekä typpilannoitteiden tuottaminen ekologisesti ja kustannustehokkaasti on Suomessakin edistynyt kiitettävästi. Niin, ja turvetuotannosta ei näy enää jälkeäkään, suot on ennallistettu.