Pitkäjänteistä vesiensuojelutyötä vuodesta 1961
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys on perustettu vuonna 1961. Vuoteen 1966 asti yhdistyksen nimi oli Hämeen vesiensuojeluyhdistys. Yhdistyksen toiminnan tavoite on koko toimintahistorian ajan ollut kerätä tietoa vesien tilasta ja edistää vesiensuojelua Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueilla. Toiminnan peruspilareita ovat osaava henkilökunta, vahva tutkimustoiminta ja monipuoliset ja laadukkaat laboratoriopalvelut.
Hämeen vesiensuojeluyhdistys perustettiin vuonna 1961
Aloite Hämeen vesiensuojeluyhdistyksen perustamiselle tuli Tampereen kaupungilta vuonna 1959. Tampereen kaupungin pontimena oli havainto, että alapuolisissa vesissä oli todettu tuntuvaa likaantumista ja Näsijärven puolella jätevedet uhkasivat kaupungin vedenottoa. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin toukokuussa 1961 ja se merkittiin yhdistysrekisteriin elokuussa 1961. Vuoden loppuun mennessä jäseniä ilmoittautui yhteensä 30. Varsinainen toiminta käynnistyi vuonna 1962 DI Eero Kajosaaren johdolla. Samana vuonna tuli voimaan vesilaki, vesiasetus ja asetus julkisen valvonnan alaisista vesitutkimuslaitoksista.
Oma laboratoriotoiminta alulle 1960-luvulla
Tutkimustoiminta oli alkuun hyvin suppeaa ja määritykset tehtiin Tampereen kaupungin laboratoriossa. Toukokuussa 1963 yhdistys palkkasi tutkimusapulaiseksi kemistiteknikon, joka haki näytteet järviltä ja analysoi ne seuraavana päivänä toimistolla. Ensimmäiset laitteet vesilaboratorioon hankittiin vuonna 1964. Laboratoriotoiminnassa laatu, tulosten oikeellisuus ja luotettavuus ovat aina olleet keskeisessä osassa. Vesiensuojeluyhdistys onkin osallistunut laatua mittaaviin vertailukokeisiin alusta alkaen.
Toiminta laajeni vähitellen
Vuonna 1964 toiminnanjohtajaksi tuli MMK Harri Westerling. Yhdistys sai julkisen valvonnan alaisen vesitutkimuslaitoksen oikeudet toukokuussa 1964. Myöhemmin saatiin Lääkintöhallituksen hyväksyntä sekä mikrobiologisille, että kemiallisille talousvesimäärityksille. Vuonna 1964 organisoitiin laajat perustutkimukset Vanajan, Näsijärven ja Ikaalisten reiteillä sekä Kokemäenjoessa. Omana selvityksenä kerättiin tiedot 68 pikkujärvestä.
Yhdistyksen nimeksi tuli vuoden 1967 alusta lukien Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, joka viittasi aikaisempaa paremmin yhdistyksen toimialueeseen. Myös ensimmäinen koko vesistöaluetta koskeva yleissuunnitelma saatiin valmiiksi vuoden 1969 alussa.
1970-luku nopean kasvun aikaa
Yhteistarkkailut ovat alusta asti muodostaneet toiminnan vakaan rungon. Tarkkailut ovat tuottaneet yhtenäistä tietoa vesien tilan pitkäaikaisesta kehityksestä. Perinteiseen tutkimustoimintaan kuuluivat puhdistamo-, purkuvesistö-, uimaranta-, ja talousvesitarkkailut. Kemiallisen seurannan lisäksi tarkkailuohjelmiin sisällytettiin myös kalaston tarkkailua. Vuonna 1976 valmistui Kokemäenjoen vesistön käyttö- ja hoitosuunnitelma, johon vesiensuojeluyhdistys teki vesien tilan kuvauksen.
Vesiensuojeluyhdistys on alusta asti vastannut kaikkien toimialueensa kuntien jätevedenpuhdistamoiden tarkkailuista. Vain isoimmat teollisuusyritykset ja kaupungit ovat hoitaneet tarkkailut itse. Alkuun tarkkailun luonne oli kerätä tietoa vesistöön joutuvasta kuormituksesta. Pian kuitenkin analyysejä alettiin käyttää myös prosessin ohjaamiseen puhdistamoilla. Puhdistamonhoitajien kouluttaminen aloitettiin vuonna 1977 järjestämällä ensimmäiset puhdistamonhoitajien koulutuspäivät.
1980-luvulla tietotekniikka ja automatisointi mullistivat tutkimustavat
Toiminta laajeni ja monipuolistui vielä 1980-luvullakin. Analyysimenetelmien kehittyminen vaati lisäksi jatkuvaa laitekannan ajanmukaistamista. Automatiikka korvasi vähitellen käsityön. Ensimmäiset Mikro Mikko -tietokoneet hankittiin vuonna 1984. Yhdistysten yhteisen vesistötarkkailuohjelmiston (VETO) kehitystyö aloitettiin vuonna 1985. Ohjelmisto käsitti tutkimusohjelmien ylläpidon, näytteenoton suunnittelun, laboratorion työlistat sekä tulosten tallennuksen.
1990-luvulla painopiste laadun kehittämisessä
Vesiensuojeluyhdistys muutti väljempiin toimitiloihin Hatanpäälle vuonna 1991. Aikaisempi pinta-ala kaksinkertaistui ja kaikki toiminnot saatiin saman katon alle. Pitkäaikainen toiminnanjohtaja Harri Westerling jäi eläkkeelle vuonna 1997 ja työtä jatkoi limnologi Reijo Oravainen.
Tutkimustoiminta monipuolistui koko ajan. Huomattava osa työstä oli erilaisten asiantuntijalausuntojen antamista ja lupahakemusten laadintaa. 1990-luvulla luotettavan laboratoriotoiminnan osoittamisen työkaluksi tuli akkreditointi. Laboratorion laatujärjestelmän valmistelu aloitettiin ensimmäisten joukossa ja heinäkuussa 1996 laatujärjestelmä oli valmiina akkreditoitavaksi. Yhdistyksen laboratoriosta tuli akkreditoitu testauslaboratorio T064.
1990-luvun lopulla luotiin myös valtakunnallinen ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointijärjestelmä. Vesiensuojeluyhdistyksen näytteenottajat ja kenttämestarit osallistuivat koulutukseen alusta alkaen ja ensimmäiset henkilösertifikaatit saatiin vuoden 2000 alusta.
Laboratorio voimakkaassa kasvussa 2000-luvulla
2000-luvulla vesiensuojeluyhdistyksen toiminta on laajentunut voimakkaasti erityisesti laboratoriopalveluiden osalta. Vesistöjen tilan luokittelussa on siirrytty vedenlaadun luokittelemisesta ekologisen tilan luokitteluun, jossa luokitukseen vaikuttavat useat biologiset muuttujat (kalasto, pohjaeläimet, kasviplankton ja vesikasvillisuus), mikä on entisestään laajentanut yhdistyksen toimenkuvaa.
Yhdistyksen pitkäaikainen toiminnanjohtaja Reijo Oravainen jäi eläkkeelle vuonna 2012 ja työtä jatkoi limnologi Jukka Mattila. Vuosina 2014-15 Hämeenlinnassa toimineen LTK:n eli Lihateollisuuden tutkimuskeskuksen laboratoriotoiminnat liitettiin yhdistyksen laboratoriotoimintaan ja vuoden vaihteessa 2014 – 2015 Sastamalan, Rauman sekä Porin kaupunkien omistamien laboratorioiden toiminnat yhdistettiin liikkeenluovutuksin KVVY:n laboratoriotoimintaan. Vuonna 2015 yhdistys muutti uusiin toimitiloihin Tampereen Sarankulmaan.
KVVY Tutkimus Oy aloitti vuoden 2018 alussa
Vuoden 2018 alusta KVVY:n palvelutoiminta yhtiöitettiin KVVY Tutkimus Oy:ksi. KVVY Tutkimus Oy on yhteiskunnallinen yritys, jonka tuotoilla tuetaan sen omistajan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen yleishyödyllistä toimintaa. KVVY Tutkimus Oy:n toiminta laajeni tammikuussa 2018 myös Pohjanmaalle liiketoimintakaupalla vaasalaisen BotniaLab Oy:n kanssa. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys jatkaa yleishyödyllistä toimintaansa aiempaan tapaan. Vuoden 2020 syksyllä tehdyn yritysoston myötä ProAgrian alaisuudessa aiemmin toiminut Etelä-Suomen Salaojakeskus liitettiin osaksi KVVY Tutkimus Oy:tä. Yritysoston myötä saatiin osaamista myös suunnittelupalveluista osaksi yrityksen palvelutarjontaa.
Vuonna 2021 juhlittiin
Vuosi 2021 oli yhdistyksen 60-vuotisjuhlavuosi, ja työ ympäristön hyväksi jatkuu myös tuleville vuosikymmenille. Vuotta juhlistettiin pääosin verkossa, ja viestinnässä näkyi Mika Sigvartin suunnittelema juhlavuoden logo. Yhdistyksen juhlavuoden sisältöihin voit tutustua täällä.
