Niittojäte poistuu tehokkaasti järvestä Hoppulan veljesten innovaatioilla

– Yksi talvi tähän meni, kun mietin mahdollista ratkaisua aina sängyn päällä maatessani, Pälkäneen Pitkäjärven Kunnostusyhdistyksen puheenjohtaja Vexi Hoppula nauraa.

Hänen kehittämänsä ja rakentamansa niittojätteen keruuharava on yhdistetty samaan veneeseen kaupallisen niittokoneen kanssa. Laitteet ovat käytettävissä ja säädettävissä niittotöissä yhden henkilön työpanoksella.

– Kun idea oli valmiina päässäni, itse rakentaminen tapahtui parissa päivässä.

Tänä kesänä yhdistetty niittokone-keruuharava -laitteisto on käytössä toista kesää ja kokemukset ovat olleet hyviä.

KVVY:n Vauhtia Vesienhoitoon –hanke on ohjeistanut Pälkäneen Pitkäjärven Kunnostusyhdistystä niittotöiden teossa. Niitto toteutetaan ELY-keskukseen toimitetun suunnitelman mukaisesti.

Harava purkaa lastin automaattisesti

Vexi Hoppulan kehittämä keruuharava on kiinnitetty niittoveneen keulaan lähelle niittokonetta. Keruuharavan saa kätevästi nostettua ja laskettua jalkapolkimella.

Niiton aikana keruuharava on yläasennossa piikit ylöspäin, kun taas keruun aikana niittoterä on nostettuna ylös.

– Niitän yleensä pienen alueen kerrallaan ja heti niiton jälkeen vaihdan keruuharavan paikoilleen. Näin niittomassat eivät ajelehdi järvellä kenenkään rantaan, vaan saan ne nopeasti kerättyä nostopaikkaan.

Vexi Hoppulan keskeisin innovaatio on siinä, että keruupiikit kääntyvät automaattisesti niittomassan purkuvaiheessa, kun vene peruuttaa pois paikalta. Näin niittomassa saadaan mahdollisimman lähelle rantaa ilman talkooapua.

– Teen niittoa omaan tahtiini ja kun rantaan on kertynyt pois kerättävä kasa, soitan muita talkoomiehiä paikalle.

Ylösnostoharava joustoäkeen piikeistä

Pitkäjärven pohjoisrannalla asuva Reijo Hoppula on kehittänyt vesikasvillisuuden rantaan vetämiseen oman traktorin perään kiinnitettävän laitteensa.

– Pitkäjärvellä on hyvin matalat rannat ja keruuveneellä ei voi ajaa aivan rantaviivaan saakka. Lisäksi vene peruuttaessaan imee koottua massaa kauemmaksi rannasta, hän kertoo keksinnön tarpeesta.

Eläkkeellä oleva maanviljelijä on tottunut kehittämään ratkaisuja erilaisiin ongelmiin.

Vesikasvillisuuden ylösnostoharava rakentui vanhoista joustoäkeen piikeistä. Nämä mies kiinnitti vanhaan maantasauslanan runkoon, jota hän pidensi kaksinkertaiseksi. Näin traktorilla ei tarvitse peruuttaa aivan rantaviivaan saakka.

– Nostoharavan pituudeksi tuli 4,7 metriä ja täytyy todeta, että koko pituus on järvellämme tarpeen.

Yleensä niittojätteen nostossa on mukana muitakin, vaikka työ sujuukin pääasiassa traktorin avulla.

– Meillä on tehokas viiden miehen talkooporukka ja toisinaan mukana on muitakin ranta-asukkaita, Reijo Hoppula kehuu.

Keksinnöt saa kopioida

Hoppulan veljekset eivät ole keksinnöistään mustasukkaisia eivätkä he suunnittele niiden patentointia.

– Kyllä näitä saa vapaasti kopioida hyvään tarkoitukseen, veljekset kannustavat.

Vexi Hoppula lupaa tarvittaessa neuvoa ja antaa piirroksia keruuharavalaitteistonsa rakentamisessa.

– Olen tehnyt tähän omaan laitteeseeni joitakin parannuksia, joten nyt tiedän entistä paremmin, miten laitteisto on rakennettava.

Osat keruuharavaan löytyvät rautakaupasta ja metallipajoilta. Työ vaatii jonkin verran hitsausta.

Reijo Hoppulan kehittämässä nostoharavassa sivutukivarret toimivat myös jalaksina, jotta haravan piikit eivät painu maahan massaa vedettäessä.

– Tuo 4,7 metriä on aika lailla maksimipituus laitteelle sen käytettävyyden kannalta. Laite on melko raskas, Reijo Hoppula ohjeistaa.

Mieluinen harrastus

Vexi Hoppula niittää ja kerää niittojätteet Pitkäjärvellä iltapuhteinaan aina, kun keli on sopiva. Juuri 70 vuotta täyttäneellä miehellä on aikaa ja motivaatiota talkootyöhön.

– Haluan säilyttää järven rauhan ja idyllin sekä parantaa ranta-asukkaiden viihtyvyyttä.

Järvellä näkyvien tulosten lisäksi hän iloitsee järven kunnostustalkoiden tuomasta yhteisöllisyydestä.

– Eihän täällä kesäasukkaat aiemmin juuri tunteneet toisiaan. Nyt tunnelma on erilainen ja kanssakäyminen tuo arvokkaan lisän mökkeilyyn.

Niittotyöt tulee suunnitella hyvissä ajoin

Vesikasvillisuuden niitto parantaa rehevöityneiden järvien virkistyskäyttömahdollisuuksia ja oikein toteutettuna se myös poistaa järvestä kasvillisuuteen varastoituneita ravinteita.

Käsin tehtävää kotirannan pienimuotoista niittoa saa tehdä vapaasti, isommista niittotöistä on tehtävä ilmoitus ELY-keskukseen vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aloittamista.

Niitto tulee suunnitella huolellisesti, mieluiten asiantuntijan ohjauksessa. Vesikasvillisuudella on järven ekologiassa tärkeä tehtävänsä. Se toimii lintujen pesimäpaikkana ja kalanpoikasten suojapaikkana. Ojan suilla kasvillisuus pidättää ravinteita ja sitoo niitä itseensä.

Niitetty vesikasvillisuus on poistettava vesistöstä ja sijoitettava maatumaan riittävän kauas rannasta niin, etteivät ravinteet palaudu maatuvan vesimassan tai suotovesien mukana takaisin järveen.

Järveen maatuva kuollut kasvillisuus kuluttaa vedestä happea. Happikato voi johtaa pohjasedimenttiin varastoituneen fosforin vapautumiseen. Tätä kutsutaan järven sisäiseksi kuormitukseksi.

Kysy neuvoja Vauhtia vesienhoitoon –hankkeen asiantuntijoilta.