Keurusselän valuma-alueen kunnostushanke ”Keurus”
Keurusselän valuma-alueen laajoilta, suurelta osin voimaperäisesti ojitetuilta turvemailta huuhtoutuvan humuskuormituksen seurauksena Keuruun reitin vesistöt kärsivät tummumisesta ja happamuudesta. Virtavesissä ajoittain hyvinkin alhainen pH heikentää mm. taimenen elinolosuhteita. Kiintoainekuormituksen vuoksi monet vesistöt ja niiden virkistyskäyttäjät kärsivät myös liettymisestä. Kiintoaine- ja ravinnekuormitus aiheuttaa paikoin alueen järvien ja lahtialueiden mataloitumista ja umpeenkasvua. Ajoittain esiintyy sinileväkukintojakin. Kestäviä ratkaisuja näihin ongelmiin voidaan saada ensisijaisesti valuma-alueella toteutettavilla kunnostustoimilla. Niistä lisää alla.
Keurus in English, thanks to the collaboration with the EU project Landscape in Focus. Keurus-hanke on tehnyt yhteistyötä Landscape in Focus EU-hankkeen kanssa, minkä ansiosta Keurus valittiin hyväksi esimerkiksi kansainvälisestikin.
Keurus-hankkeesta tiivis esitys ns. hankekortissa
Keurus-hankkeessa on toteutettu lähes kymmenen valuma-alueen kunnostuskohdetta, ja suunnitteilla on toistakymmentä uutta. Esimerkkejä jo tehdyistä kunnostuksista: Palosuon ennallistaminen, Toivonlammen kosteikko, Rantamoijasen kosteikko
Liity hankkeen sähköpostilistalle niin saat ajantasaista tietoa tapahtumista! Lähetä sähköpostiosoitteesi: yhdistys@kvvy.fi
Vesienhoidon edistäminen
Yksi Keuruun seudun (Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula) vetovoimatekijöistä on puhtaat vesistöt. Ne vaikuttavat siten elinkeinoelämään ja elinvoimaisuuteen. Keurus-hankkeessa sovitetaan vesienhoidon tarpeita yhteen alueen tuotantotalouden ja elinkeinotoiminnan kanssa. Voimallisten ojitusten, virtavesien perkaamisen ja turvekerroksen poiston seurauksena Keurusselän valuma-alueen vedenpidätyskyky on heikentynyt. Tehokkaan kuivatuksen vuoksi tulvakausina vedenkorkeudet ovat kasvaneet ja toisaalta alivesijaksot pidentyneet. Tämä heijastuu haitallisina vedenkorkeusvaihteluina Keurusselällä. Maa- ja metsätalousalueilla esiintyy ongelmia ajoittain kuivuuden, ajoittain märkyyden kanssa. Tällaiset tilanteet tulevat yhä lisääntymään, kun sään ääri-ilmiöt yleistyvät ilmastonmuutoksen myötä. Myös taajamien hulevesien hallinnassa on haasteita, esimerkiksi Keuruulla on esiintynyt kaupunkitulvia. Vesitalouden hallintaan on siis monta hyvää syytä kiinnittää huomiota.
Oheisessa karttakuvassa näkyy alue, jolla Keurus-hanke toimii.
Valuma-alueen kunnostussuunnittelu ja vesienhallintaratkaisujen toteuttaminen
Pilottihankkeessa laadittiin valuma-alueen kunnostukselle toteutussuunnitelmia, joissa yhdistettiin kestävän maankäytön toimintatavat, vesienhoito ja huomioitiin myös kalatalous. Keurus2-jatkohankkeessa tätä työtä on jatkettu ja viety suunnitelmia käytännön toteutukseen yhteistyössä maanomistajien ja muiden sidosryhmien kanssa.
Kunnostustoimiin on saatavissa avustusta monen eri kanavan kautta. Rahoitus edellyttää asiantuntijan laatimaa suunnitelmaa. Hankkeessa on laadittu vesienhallintasuunnitelmia maa- ja metsätalousalueelle sekä taajama-alueelle sekä autettu rahoitushakemusten tekemisessä. Myös Keurus-hanke on osallistunut kunnostustoimien käytännön toteutuksen rahoitukseen. Hanke dokumentoi vesienhallintarakenteiden toteutuksen vaiheineen sekä seuraa niiden toimintaa ja vaikuttavuutta. Hanke on esimerkiksi ottanut kunnostuskohteista runsaasti kuvamateriaalia ja tutkinut vedenlaatua ottamalla vesinäytteitä.
Sidosryhmätyö
Alueen kumppanuus- ja yhteistyöverkosto on keskeisessä roolissa vesienhallinnan ja -suojelun sekä kalaston tilan edistämisessä avoimen viestinnän ja tiedonvaihdon kautta. Keurus-hanke kokoaa ja jalostaa vesienhallinnassa tarvittavaa tietoa Keurusselän valuma-alueesta ja vesistöistä. Tämä auttaa sidosryhmiä hahmottamaan kokonaisuuksia ja toimenpiteiden tarpeita. Vesienhoitotyö luo samalla myös yhteisöllisyyttä ja esimerkiksi virkistää kylätoimintaa.
Hankkeen rahoitus
Keurusselän valuma-alueen kunnostushanke on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n (KVVY Yhdistys) ja Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:n (KSVY) yhteistyöhanke. Pilottivaihetta vuosina 2021-2022 rahoitti Maa- ja metsätalousministeriö ja Ympäristöministeriö maa- ja metsätalousalueiden vesienhallinnan edistämisvaroista Keski-Suomen ELY-keskuksen kautta. Jatkohanke sai keväällä 2023 rahoitusta 15.6.2025 saakka Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maa- ja metsätalouden vesienhallintaohjelman kautta. Keurus-hankkeen rahoitukseen ovat osallistuneet hankkeessa kumppaneina toimivat Keuruun ja Mänttä-Vilppulan kaupungit, Multian kunta sekä Neova Group ja UPM Metsä. Ota yhteyttä, jos olet kiinnostunut tukemaan esimerkiksi kunnostustoimenpiteiden toteutusta!
Keurus-hankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin vuosina 2021-2022 (loppuraportti). Jatkohanke käynnistyi keväällä 2023 ja jatkuu kesäkuun puoliväliin 2025. Se sai avustusta Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maa- ja metsätalouden vesienhallintaohjelman kautta. Lisää rahoittajista tämän sivun alalaidassa.
